Miten verkkokursseilla halutaan opiskella? Oppilan verkkokurssitutkimus

Miten verkko­kursseilla halutaan opiskella? – Oppilan verkko­kurssi­kyselyn tuloksia, osa 1:

Oppila avasi tammikuussa 2021 kyselyn, jossa kartoitettiin opiskelijoiden verkko-opiskelua ja miten verkkokursseilla halutaan opiskella. Vastauksia tuli mukava määrä, mutta otanta on kuitenkin sen verran kapea, että vastauksista ei vielä oikein voi tehdä tilastollisesti päteviä johtopäätöksiä.

Mutta paljon tietoa vastauksista kuitenkin huokuu. Vastaajia oli kuitenkin sen verran, että niistä voidaan tehdä ihan selkeitä havaintoja.

Ja saimme mainiosti eväitä siihen, että seuraavassa kyselyssä osaamme luodata vähän syvemmällekin näissä asioissa.

Arvonnan voittajakin on selvillä

Arvoimme kaikkien vastaajien kesken tunnin digineuvonnan Oppilan ajanvaraukseen ja sen voitti Googlen satunnaislukugeneraattorin arpomana Miia Ylinen Webdesign Miia Yliseltä. Paljon onnea Miialle!

Miia pohti, että käyttää tuon tunnin sparrausajan New Zenler -verkkokurssialustaan tutustumiseen Oppilan Tainan kanssa ja se onkin mainiota!

Päällimmäisiä havaintoja: Miten verkkokursseilla halutaan opiskella?

Tärkein havainto oikeastaan oli se, että verkkokurssien opiskelijat eivät ole yhtenäinen joukko. Ei ole mahdollista tehdä yhdellä sabluunalla kaikille sopivaa kurssia. Totta kai on mahdollista rakentaa kurssi selkeästi segmentoidulle ryhmälle, mutta silloin täytyy tehdä päätöksiä, jotka perustuat siihen kohderyhmään, ei kouluttajan omiin mieltymyksiin.

Yksi pitää videoista, toinen lukemisesta. Jos kouluttaja ei halua tehdä kirjallista materiaalia, osa asiakkaista pettyy tai ei ikinä edes osta kurssia. Facebook-ryhmä on hyvä tuki kurssille, mutta pelkkään Facebook-ryhmään perustuvaa kurssia osa taas pitää epäonnistuneena.

Kouluttajan on vaikea miellyttää kaikkia, mutta olisi syytä selvittää, mistä omat asiakkaat pitävät: minkälaisen kurssin minä haluan tehdä heille, jotta he oppisivat parhaalla mahdollisella tavalla.

Tästäkin syystä halusin edes hiukan kartoittaa sitä, miten verkkokursseilla halutaan opiskella.

Tässä ensimmäisessä raportissa eli kolmiosaisen blogisarjan ensimmäisessä osassa perehdymme siihen, miten verkkokursseilla halutaan opiskella ja minkälaisia vastaajat ovat.

Kysely toteutettiin verkossa 17.1.-31.1.2021 ja vastaukset kerättiin turvallisesti Oppilan Blocksurvey-kyselyssä, johon oli mahdollista vastata anonyymisti.

Vastaajaprofiili

Taustamuuttujina kyselyssä olivat

  • ikäryhmä
  • koulutustaso
  • ja onko vastaaja opiskellut verkkokursseilla

Otannan koosta johtuen vastauksia ei ristiintaulukoitu taustamuuttujien suhteen, mutta sen sijaan avoimista vastauksista poimittiin laadulliseen analyysiin joitakin havaintoja. 

Oppilan verkkokurssitutkimus - ikäryhmät

Tähän kyselyyn vastanneet olivat keski-ikäisiä ja keskimääräistä koulutetumpia. Suurimmalla osalla vastanneista oli kokemusta verkkokursseilla opiskelusta. Koska kyselyn otanta ei tosiaan ole tuhansia, en tekisi tästä vielä johtopäätöksiä yleisemmin verkkokurssien opiskelijoiden ikä- tai koulutusjakaumasta. 

Miten verkko­kursseilla halutaan opiskella? - Oppilan verkko­kurssi­kyselyn tuloksia, osa 1: 1

Miten sinä opit parhaiten verkkokurssilla?

On pakko myöntää, että minulla oli ennakkoajatuksia, kun tätä kysymystä suunnittelin. Podcastien kasvanut suosio ja ihan omat havaintoni omista verkkokurssilaisistani tukivat enemmän sitä ajatustani, että pelkkä kuunteleminenkin riittäisi opiskelijoille. 

Näin ei kuitenkaan ole vaan monipuolinen opetus on tärkeää.

Tässä alla mielenkiintoisia vastauksia.

Verkkokurssitutkimus - miten opit parhaiten verkkokurssilla

Tämä tietysti riippuu aivan täysin opiskeltavasta aiheesta, mutta silti kannustavan moni haluaa nähdä videolta sekä kouluttajan että asian, jota opiskelee.

Lukeminen, tekemisen seuraaminen ja videot ovat aivan ehdottomasti tärkeitä. Ja näiden yhdisteleminen on vielä tärkeämpää. Mikään yksi asia ei nouse ylemmäs toisia.

Oppilan verkkokurssitutkimus -kuunteleminen

Minulla on kuitenkin hassuja kokemuksia tästä kuuntelemisesta, sillä kun olen pitänyt Mailchimp-verkkokurssin live-luentoa, jossa olen näyttänyt ruudulta, että “Klikataan tästä ja sitten tästä ja tähän kirjoitetaan näin…” on osa opiskelijoista seurannut luentoa ulkoa lenkiltä kuulokkeilla. Hmm.

Videot ja kouluttajan näkyminen niillä

Kouluttajakin halutaan nähdä videolla, mutta eräässä kommentissa todettiin, että 

“Kouluttajan näkyminen on plussaa – paitsi jos hän on hengetön. Silloin hänen näkymisensä videolla tai livenä on miinus. Sinun näkymisesi olisi plussaa!”

Niin, kameran edessä toki täytyy olla luonteva ja hymyillä ja elehtiäkin. Monotoninen hymyttömyys ei tuo mitään lisäarvoa. Kouluttaja on esiintyjä (ja pitkän koulutuspäivän jälkeen olo on kuin oikeasti olisi ollut lavalla).

Pelkkä ääni tai pelkkä teksti ei riitä, videot ovat tulleet jäädäkseen.

Oppilan verkkokurssitutkimus - kouluttajan näkyminen

Kirjallinen materiaali kurssilla

Vaikka itse puhun videoille tuntikausia joka viikko ja teen videomateriaalia ruututallennuksina ihan koko ajan, turvaudun itse niihin aniharvoin, kun opiskelen verkossa. En oikeastaan edes halua katsoa videoita vaan haluan lukea. Mutta tunnistan, etten edusta enemmistöä. Teen videoita oikein mielelläni, koska tiedän, että pedagogisesti on tärkeää esittää hankala asia puhumalla, elehtimällä ja näyttämällä. Äänenpainoillakin voi tuoda esille monia asioita.

Luen itse mieluiten asian nopeasti tekstistä. 

Oppilan verkkokurssitutkimus - kirjallinen materiaali

Nykytekniikka onneksi mahdollistaa sen, että puheesta voidaan tehdä tekstiä aika helpostikin. Jopa suomeksi (tästä toisella kertaa, mutta videoiden tekstittämiseen olemassa upea työkalu, josta kerron lisää täällä). 

Sen verran painokkaasti tätä kirjallista materiaalia arvostetaan, että tähän kannattaa kiinnittää huomiota!

Videoissa on hyvä olla tekstitys ja asiat voi selittää toki myös kuvakaappauksin ja tekstillä. 

Ja tietysti kirjallinen materiaali voi olla muutakin kuin vain tekstikappaleita: ladattavia työkirjoja, muistilistoja…Tämä on ihan vain kouluttajan mielikuvituksesta ja viitseliäisyydestä kiinni. Näitä tällaisia pohjia myydään todella paljon ja esimerkiksi Basil and Barkilta voit ostaa tyylikkäitä työkirjapohjia ja vaikka mitä muokattavaksi ihan oman maun mukaiseksi Canvassa tai Photoshopissa. 

Kurssilla etenemisen seuranta eli kannustus

Olen lukenut useastakin tutkimuksesta, että verkkokursseista käydään kokonaan läpi vain noin 5%. Prosentti on todella matala. “No mitä väliä sillä on, eihän se ole kouluttajan vika?” voi joku ajatella ja varmaan ajatteleekin. 

No onhan se niinkin, MUTTA. Jos teet työksesi verkkokursseja, saatat haluta myydä toisenkin kurssin. Ja vaikka kolmannenkin. Se on varmasti helpompaa, jos opiskelija on jo saanut hyviä kokemuksia kursseistasi.

Oppilan verkkokurssitutkimus - eteneminen

Olen silti mainio esimerkki siitä, että joku saattaa hamstrata kursseja. Välillä olen itselleni todennut, että taidan kuvitella, että ostamalla kurssin tulen ladanneeksi sen opetukset itseeni maksuhetkellä. Kunpa se olisikin näin. Yritän pysyä ostosteni tasalla ihan niille pyhitetyllä Google sheet -taulukolla, ja välillä tulen ostaneeksi kursseja, joita minulta jo löytyy. (Löytyisiköhän tähän ongelmaan…. verkkokurssia…? 🙂 )

Vakavasti puhuen: tämä on asia, johon moni opiskelija toivoo kannustusta. Huolenpitoa ja peräänkatsomista.

On se sitten kurssilla etenemisen muistuttaminen, tuen tarjoaminen tai jokin tapa hoitaa ns. accountability eli että olet vähän vastuussa omasta etenemisestäsi ja että joku vähän katsoo perääsi. 

Helpoimmin se hoituu ihan niin, että kurssille on ohjelmoitu säännölliset sähköpostit opiskelijoille vaikkapa viikon välein tai x päivää kurssin alkamisesta jne. Mitä vähemmän kouluttajan täytyy pitää kirjaa eri vaiheessa olevien opiskelijoiden etenemisestä, sen tehokkaammin hän voi keskittyä rakentamaan paimennusautomaatiota opiskelijoiden auttamiseen. 

Tietysti tämä asia on aivan eri silloin kun puhutaan tutkintokoulutuksesta, johon liittyy tenttejä tai kokeita tai opiskelijan valmistuminen on kiinni siitä, saako hän osaamisensa riittävälle tasolle. Silloin ei missään tapauksessa pidä jättää ketään oman onnensa nojaan.

Mutta jos minä ostan verkkokurssin, jossa opetetaan kirjoittamaan vaikkapa myyntisivu jollain uudella tavalla, saatan hermostua, jos kurssin vetäjä lähettää minulle koko ajan postia ja kyselee etenemisestäni. Ymmärrät varmasti näiden kahden välisen eron.

En myöskään arvosta sitä, että minulle myydään verkkokurssi, lähetetään tunnukset eikä kouluttaja ole enää ikinä yhteydessä. Sellaisen kurssin ostaminen saattaa vaikka unohtuakin, ellen heti aloita kurssin läpikäymistä. En ehkä ole ihan väärässä siinä, jos sinullekin tulee sellainen “rahat pois” -tunne tällaisesta toiminnasta. Mutta miten löydät tasapainon viestien määrän suhteen? Mikä on liikaa? Näitä asioita on hyvä pohtia!

Kun katsot tarkemmin tämän kysymyksen vastauksia tuolta yllä olevasta kuvasta, huomaat, että vastaukset jakautuvat todella tasaisesti. Ei siis ole vain yhtä oikeaa vastausta.

Kurssin oma yhteisö – tai vaikka Facebook-ryhmä

Olen itse kokenut hyväksi tarjota verkkokurssin opiskelijoille oman yhteisön, jossa voi nostaa esille mieltä askarruttavia asioita. Ennen tähän oli Facebook-ryhmä mainio, mutta osa yritysasiakkaistani ei kokenut sitä luontevaksi kanavaksi ja he jäivät vaille tätä apua.

Onneksi New Zenler tarjoaa kurssialustan sisäisen yhteisön lähes kaikkine Facebook-ominaisuuksineen. En kuitenkaan vielä ole saanut kaikilla kursseilla väkeä sinne yhtä luontevasti kuin Facebook-ryhmään, mutta tässä lienee kyse tottumuksesta. Vielä. 

Tähän kysymykseen vastaajat jälleen antoivat aika tasaisesti vastauksia, mutta myönteinen kanta on voitolla. Osalle kurssin yhteisöllä ei ole väliä ja osa taas arvostaa sitä kovasti. Näin olen itsekin huomannut!

Oppilan verkkokurssitutkimus - yhteiso

Myös live-luennot tai AMA-sessiot (ask me anything, kysy mitä vain) ovat mainioita tapoja aktivoida opiskelijoita – ainakin niitä, joilla on halua siihen. Näistä kirjoitan lisää ensi kerralla, sillä kyselyssä kyseltiin tätä yhteisöasiaa ja liveluentojen merkitystä vielä lisääkin ja sain sieltä varsin mielenkiintoisia vastauksia.

Avoimia vastauksia

Kirjoitan tähän loppuun hiukan lainauksia tutkimuksessa saamistani vapaista kommenteista. Ja julkaisen lähiviikkoina seuraavan osan verkkokurssikyselyn tulosten pohdinnoista. Silloin käyn läpi miten nopeasti kurssilaiset haluat kurssinsa käydä läpi, onko kurssin voimassaoloaikaa syytä lyhentää ja voiko kurssin live-osuuksien käyttäminen olla perusteluna kurssin korkeammalle hinnalle.

Miten verkkokursseilla halutaan opiskella? Avoimia vastauksia Oppilan verkkokurssikyselyyn:

Kurssialustan selkeys on tärkeä tekijä. Myös laatu merkitsee, ei ole aina järkevää, että kaikkien pitää tuottaa paljon tekstiä jostakin tehtävästä ja lukea toisten sekä kommentoida. Parempi tapa on, että vuoroja jaetaan.

Tämä on varmasti aivan totta tutkinto-opiskelussa! Itsekin koulutan ammatillisessa koulutuksessa ja pidän tärkeämpänä, että opiskelija tekee fiksuja tehtäviä, joista hän itsekin hyötyy kuin että hän tuottaisi vastauksia ihan vain periaatteesta. Vertaisarviointi on myös kaunis ajatus, mutta välillä kovin tuskallista toteuttaa.

Facebook ei toimi 🙂 Toki ryhmä voi olla siellä. Mutta ei kurssi.

Tämä tosiaan jakaa ihmisiä. Osa viihtyy nimenomaan Facebookissa, koska viettää siellä muutenkin aikaansa ja osa taas ei halua sinne ollenkaan.

Faceryhmä, videot + videon sisältö erikseen ladattavana pdf:nä, vapaaehtoisia itseopiskelutehtäviä, jossa opiskeltavaa asiaa voi peilata omaan tilanteeseen sekä muutama livewebinaari, visuaalisesti kaunis verkkokurssi + teksteissä ei kirjoitusvirheitä => tässä mielestäni olisi aika hyvä sabluuna verkkokurssille =)

Tämä oli vallan mainio paketti! Erinomaisia ovat huomiot visuaalisuudesta sekä kirjoitusvirheistä.

Eniten miellyttää se, että kouluttajan asiantuntemus on vankkaa. Silloin opetuskäytännöillekin antaa paljon anteeksi. Tykkään näyttämisestä ja selittämisestä yhtä aikaa, mutta liian usein se menee niin nopeasti, ettei oikeasti ehdi nähdä kunnolla, mitä näytetään. Tosi hyödyllistä olisi, että samat asiat olisi mahdollista nähdä kuvina, joissa kohdat mm. tietokoneen näytöltä olisi merkitty vaikka väreillä tai ympyröity, tyyliin paina tästä ja sitten tästä. Ne auttaisivat kaltaisiani hitaita ja tekniikkaepävarmoja oppijoita ja muut nopeammat ja ketterämmät voisivat jättää ne katsomatta.

Tämä on kyllä tärkeää. Siksi on erittäin merkityksellistä, että live-tilanteista tehdään tallenteet, jotta on mahdollista kerrata. Ja että tallenteissa on kursori näkyvissä hyvin, mielellään korostettuna, jos tihrustellaan ruutua. Näihin pyrin itsekin ja kehotan palaamaan tallenteisiin, joita voi kelailla ja pysäytellä mielensä mukaan.

Kurssin jäsentely (myös teknisesti!) helpottaa opiskelua kun asioita ei tarvitse hakea monen linkin takaa. Videoiden heikko äänenlaatu vaikuttaa videolta oppimiseen olennaisesti.

Kyllä! Kurssin rakenne kannattaa suunnitella heti valmiiksi, ja lähteä sitten lisäämään ns. lihaa luiden päälle. Hyvä verkkokurssialusta antaa myös eväät tähän ja osioita voidaan raahailla loogisempaan järjestykseen myös matkan varrella.

Äänenlaatu on tosiaan paljon tärkeämpääkin kuin kuvan laatu. Jaksamme katsoa vähän sumeampaakin kuvaa mutta jos ääni on huono, ei sitä jaksa kukaan.

Verkkokurssien rakentamiseen olemme antaneet vinkkejä jo aiemmin – tutustu ihmeessä niihin!

Oppilan verkkokurssitutkimuksen toinen osa on myös julkaistu. Voit lukea sen täältä. Jos et vielä ole tilannut uutiskirjettämme, tilaa se, niin saat kuulla tutkimuksen julkaisusta heti ensimmäisten joukossa.

[convertful id=”103434″]

Taina Norha Oppila Oy

Taina Norha

Löydät myös Tainan ja puolisonsa Kirjallisia-kirjablogin sekä sen Instagram-tilin @kirjallisia 

Similar Posts