Sävyt kirjoittamisessa
|

Äänensävy somekirjoittamisessa – pitäisikö olla asiallinen vai hauska?

Kuluneella viikolla koulutin jälleen kirjoittamista eri somekanaviin. Sisältömarkkinoinnin kulmakivenä on ajatus siitä, että yritys tai bloggaaja tai kuka vaan tuottaa sisältöä, jota luetaan. Ja sitähän ei lueta, ellei sitä löydetä ja siinä auttaa some. Aika monella tavoitteena on myös se, että sisältö lähtisi laputtamaan viraalisesti eli lukijat haluaisivat muidenkin lukevan sitä.

Yrityksen viestinnällä on ääni. En nyt tarkoita pelkästään puheääntä tai jingleä tai muuta korvalla kuultavaa vaan ihan yrityskuvallista ääntä. Sama koskee bloggareita: oma imago muovautuu tekstin läpi.

Ääni ja äänensävy

Yrityksen ääni on siis tietynlainen, mutta äänensävy voi olla erilainen eri kanavissa. Ystävien parissa puhumme kenties itsekin eri sävyllä ja äänenpainoilla kuin asiallisemmissa yhteyksissä, näin myös somekanavissa.

Tekniset rajoitteet

Toki myös tekniset rajoitteet eri somekanavissa tuovat äänensävyyn omat mausteensa: Twitterin 140 merkin avulla on vaikeampaa tarinoida lempeästi kun taas Facebook-postauksen tarina voi houkutella hyvinkin lukijoita. Totta kuitenkin on, että napakkuus toimii.

Sävyt eri kanavissa

Twitterissä on siis hyvä olla napakka ja sävyltään moni siellä myös verbaalitaituroi pilke silmäkulmassa. Jos sana ei ole hallussa nopeissa käänteissä, saa twitter-postaukseen asiaa kuitenkin hyvin. Hashtagit, viittaukset toisiin tileihin @-etuliitteellä ja keskustelun herättäminen vaikkapa kysymyksillä toimivat monesti. Kuva herättää huomion ja linkin haluaa sisältömarkkinoija lisätä viemään lukijan omille sivuilleen. Kuva ei enää syö 140 merkin rajaa ja vastaukset @-etuliitteellä kuuluvat myös sallittuihin eivätkä ne enää siis syö merkkejä. Tosin useammalle henkilölle vastaaminen ilmeisesti edelleen vaikuttaa ja merkkilaskuista jätetään pois vain alkuperäiseen vastaajaan viittaaminen.

Instagramin viipyilevä tunnelma

Instagram on totta kai visuaalinen kuvanjakopalvelu, mutta kuvatekstit ovat erittäin tärkeitä. Merkkejä Instagram-postaukseen mahtuu yli 2000, mutta feedissä teksti toki katkeaa parin rivin jälkeen ja lopun saa luettavakseen klikkaamalla.

Miten Instagramia sitten voi käyttää hyödykseen tekstin avulla? Herättämällä keskustelua, saamalla ihmisiä kommentoimaan ja houkuttelemalla klikkaamaan bion linkkiä. Kommentit nostavat kuvan arvoa palvelussa. Yritys ei välttämättä Instagramissa niinkään tavoittele tykkäyksiä ja seuraajia vaan haluaa nimenomaan panostaa linkin klikkauksiin, jolloin tekstillä voidaan siihen ohjailla.

Tarinallisuus voi toimia myös Instagramissa. Esimerkiksi Suomen Punainen Risti on tehokkaasti käyttänyt tarinallisuutta postauksissaan, katsopa vaikka tuon oheisen kuvan teksti.

Facebook ja kattavat konstit

Facebookin mahdollisuudet ovat lähes rajattomat. Vaikka sanotaan, että toimivimmassa postauksessa on n. 40 merkkiä, kannattaa kokeilla kaikkea. Jos haluat jakaa yrityksesi sisältöä, pohdi tarkkaan, miten kirjoitat. Äänensävyllä on merkitystä ja sillä, mitä kullakin postauksellasi tavoittelet.

Pohdi ensin tavoitteesi ja mieti kohderyhmääsi. Haluatko herättää keskustelua, saada tykkäyksiä ja kommentteja? Haluatko, että postaustasi jaetaan? Vai haluatko, että linkkiäsi klikatan ja luetaan asiaa syvemminkin? Nämä kaikki asiat vaikuttavat siihen, millä äänensävyllä asiaa lähestyt ja miten tekstisi kirjoitat.

LinkedIn ja vakava asiallisuus

LinkedIn on kanava, jossa kissavideot eivät pyöri eikä lomalle lähtemisestä tehdä numeroa. Se ei myöskään ole kanava, jossa “kaikkien täytyy olla”. Mutta jos haluat erottua – tai yrityksesi haluaa – asiantuntijana ja myydä palveluita tai tuotteita toisille yrityksille, se on erinomainen kanava pysyä…no…olemassa.  Jos yrityksesi lanseeraa uuden tuotteen, saa palkinnon, avaa uuden konttorin, se on toki asia, joka kannattaa mainita. Mutta mikäli haluat herättää keskustelua, voit esittää väitteen tai kysymyksen, toisinaan jopa hiukan kärjistetyn ja saatat saada isonkin määrän ihmisiä mukaan ja itsellesi ja yrityksellesi näkyvyyttä. Ylimääräinen pirteys ei kuitenkaan välttämättä istu LinkedIniin, mutta reipas saa olla emmekä me suomalaiset ainakaan liikaa tapaa itseämme kehua.

Voit itse tutkia asiaa etsimällä jonkin yrityksen somekanavista, miten he ovat ratkaisseet monikanavaisuuden ja äänensävyt. Kurssilaisteni kanssa tutkimme heti vapun jälkeen mm. Fazerin eri kanavissa jakamaa munkkirasvakampanjaa ja sen äänensävyjä.

Tarvitsetko apua kirjoittamisessa tai sisältömarkkinoinnin suunnittelussa? Ota yhteyttä Oppilan Tainaan  ja jutellaan lisää.

Taina Norha - Oppila Oy:n kouluttaja

Taina Norha

Löydät myös Tainan ja puolisonsa Kirjallisia-kirjablogin sekä sen Instagram-tilin @kirjallisia 

Similar Posts